Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Eurooppalaisia näkökulmia Romaniasta 2017


Suuttuneiden ihmisten kansannousu
Neue Zürcher Zeitung 21.4.2017
Daniel Ursprung ( käännös MH )

Suurimmat mielenosoitukset Romaniassa vuoden 1989 jälkeen ovat ravistelleet maan hallitusta. Niiden taustavoimana ja tukena on uusi itsestään tietoinen kansankerros

Protestit Romaniassa 2017
Massaprotestit Romaniassa 2017 ovat kestäneet viikkokausia: Helmikuussa siviiliyhteiskunta on mieliinjäävästi todistanut mobilisointivoimansa, kun se toi kaduille lähes puoli miljoonaa suuttunutta ihmistä osoittamaan mieltään itsevaltaisia poliitikoita vastaan ja se pystyy toistamaan saman milloin tahansa uudelleen. Taistelussa korruptiota vastaan tiivistyy laaja kansan tyytymättömyys. Kasautunut suuttumus puhkesi salaisesti päätettyä pika-asetusta kohtaan, jolla virka-aseman väärinkäytöstä saadun hyödyn alittaessa 44 000 euroa, jätettäisiin rikollinen rankaisematta – summa, joka vastaa ihmisen keskimääräista vuosipalkkaa Romaniassa. – Pika-asetusta pidettiin häikäilemättömänä yrityksenä estää käynnissä oleva oikeusprosessi Liviu Dragneaa vastaan, joka on vuoden 2017 alusta hallituksessa istuvien sosiaalidemokraattien puoluejohtaja.

Nöyristä alamaisista kansalaisiksi
Mielenosoittajien joukossa oli paljon perheitä pienine lapsineen. Huoli perheiden tulevaisuudesta kuuluu tärkeimpiin heidän toiveisiinsa. Pelko toimeentulosta ei siten ollut se, mikä ajoi väen kaduille. Etusijalla olivat periaatteelliset kysymykset. Toisin kuin vuonna 1989, jolloin muutoksen häviäjät protestoivat yritysten sulkemisia vastaan, tänään osoittaa mieltään itsetietoinen luokka, joka näkee hauraan hyvinvointinsa olevan uhattuna. Epätoivoiset anojat ovat muuttuneet suuttuneiksi ja vaativiksi kansalaisiksi.
Nuorimmat mielenosoittajat tänään kuuluvat ennen kaikkea ikävuosien 22 ja 45 väliseen keskimmäiseen sukupolveen, kuten ilmenee erään Bukarestin ”poliittisen ideahistorian keskuksen” haastattelukyselystä protestoinnin huippuhetkillä . He ovat esisijaisesti niitä korkeasti koulutettuja ihmisiä oman ammattiuransa keskivaiheilla ja he luottavat henkilökohtaisiin menestysstrategioihin toisin kuin vanhempi, valtion maksujärjestelmiin tottunut sukupolvi.
Protestit eivät olleet tuskin ajateltavissa ilman fundamentaalista sosiaalista muutosta, joka tapahtui diktaattori Nicolae Ceausescun kaatumisen 1989 jälkeen. Postkommunistit eli sosiaalidemokraatit olivat sen jälkeen vehkeilemällä hankkineet poliittisen vakauden, lupaamalla ihmisille niukan mutta varman valtion tulon. Tämä malli toimii tänään entistä vähemmän, koska vähitellen yksityissektori ja siirtotyöläisyys tarjoavat tärkeitä ansaintalähteitä. Laajamittainen maastamuutto alkoi vuosituhannen vaihteessa. Suosituimmat muuton kohteet olivat Italia ja Espanja, joissa romanialaisista tulivat suurimmat ulkomaalaisryhmät. He työskentelivät usein maataloudessa kausityöläisinä.

Romania itse koki vuodesta 1999 vuoteen 2008 erittäin nopean talouskasvun. Silloin syntyi uusi keskiluokka. Nyt saattoivat myös toimihenkilöt viettää lomia Välimerellä. Uusi raha siivitti kulutusta – tosin velkarahoituksella -. Samanaikaisesti syntyi lukuisia yksityisyrityksiä, usein yhdenmiehen vaarallisia yrityksiä, jotka menestyivät enemmän heikosti kuin hyvin. Juuri nämä yritykset hyvin vähäisine resursseineen ovat alttiina korruptiolle.

Vähän jälkeen Euroopan Unioniin liittymisen vuonna 2007, saavuttivat kansaivälisen finanssikriisin seuraukset myös Romanian. Sosiaaliset vastoinkäymiset tulivat vaalivuoden 2008 lahjana pitkittäen kriisiä. Sitä kiivaammat olivat vaikutukset sen jälkeen, kun suositut siirtotyömahdollisuudet kriisin johdosta heikkenivät rajusti etenkin Etelä-Euroopan EU-maissa. Paluumuuttajat lisäsivät tyytymättömyyttä Romaniassa. Hyvin koulutetut tosin löysivät työpaikkoja ulkomailla, kuten ennenkin. Aivovienti haittaa yhä jonkin verran Romanian loppuun ajettua ja ilmeisen korruptoitunutta julkista terveudenhoitosektoria, jolle köyhimmät potilaat ohjataan, koska heillä ei ole varaa toimenpieisiin yksityisklinikoilla eikä ulkomailla. Myös tämän vuoksi syttyi vuonna 2012  suuttumus terveydenhoitoreformia kohtaan, jolloin massamielenosoitukset pakottivat hallituksen eroamaan.

Uusi protestointikulttuuri
Sittemmin on Romaniaan syntynyt varsinainen protestikulttuuri. Aktivistit taistelivat jo vuonna 2013 kultakaivostoimintaa tai liuskekaasutukiaisia vastaan, mutta lähtivät liikkeelle tuloksellisesti myös vuoden 2014 presidentinvaalien huijauksia vastaan. Urbaani keskiluokka kiihtyi erityisesti vanhan menon ja korruption jatkumisesta, joka liittyi vuonna 2015 Bukarestin ”Colectiv” -klubin tuhoisaan 64 kuolonuhria vaatineeseen tulipaloon. ”Korruptio tappaa”, tuli siitä alkaen protestien iskulauseeksi.
Edellä mainittuun vuoden 2017 mielipidekyselyun vastanneista enemmän kuin kolmasosa osallistui vuoden 2015 tulipalon aikaiseen mielenosoitukseen, joka johti Victor Pontan hallituksen eroon. Edellisten protestiaaltojen menestys vaikutti kannustimena viimeaikaisiin mielenosoituksiin 2017. Motivaattorina toimi myös kasvanut luottamus rangaistusseuraamuksiin, erityisesti antikorruptiosyyttäjän toiminnan tuloksena. Hän johtaa tehokasta korruption vastaista taistelua, jonka tuloksena lukuisa määrä korkea-arvoisia poliitikkoja istuu nyt kalterien takana. Toisin kuin ennen, nyt on olemassa vaihtoehto yleiselle rankaisematta jättämiselle. Tämän lisäksi mielenosoitukset ovat todisteena uusista, kokemukseen perustuvista näköaloista: Toisin kuin 20 vuotta sitten, monet romanialaiset ovat tänään henkilökohtaisesti tietoisia länsimaisesta elämänmuodosta ja ottavat sen mittapuuksi kotimaan olosuhteisiin. Mielenosoittajille viime vuosina kehittynyt rutiinia ja odotuksia tuloksellisuudesta. Kriittisen massan saaminen kaduille ja liittymään aktivistien vahvaan ydinjoukkoon onnistui osaltaan myös näkyvyydestä mediaympäristössä. Se pani liikkeelle tukijoita. Kun Romaniassa toimii suhteellisen laaja-alainen mediailmasto, on tullut entistä vaikeammaksi kaunistella tilanteita. Propagandakoneistojen, kuten TV-kanavat Antena 3 ja Romania TV rinnalla on nyt sivistynyt urbaani yleisö, jolle on räätälöity toisia vaihtoehtoja kuten TV-tiedotuskanava Digi24, jotka kertovat asioista tasapuolisesti.

Kaupunki vastaan Maaseutu
Tästä huolimatta sosialistien äänestäjäpohja ei ole kadonnut. Sosialismin hallitessa rakennetut teollisuuslaitokset ovat usein raunioina tai huomattavasti kutistuneet. Industrialismin purku on syventänyt kuilua kaupungin ja maaseudun ja sukupolvien välillä: vaurastuvat, palvelusuorituksista elävät ja globaalisti verkottuneet suurkaupungit toimivat vastakohtanaan köyhtyneet maalaismaiset alueet, joilla rakennemuutoksen häviäjät harjoittavat vielä vaihtotaloutta. Tästä eläkkeiden maksusta riippuvaiseta maaseutumiljööstä saadan kiittää postkommunisteja, jotka siten saivat myös vaaleissa 2016 parlamentin vahvimman puolueen aseman. Poikkeuksena ovat olleet vuoden 2008 vaalit.
Viimeisimmmät protestit saivat vastakaikua myös sosiaalidemokraatien omista linnakkeista, joihin kuuluvat rakenteellisesti heikot alueet mm. Moldova. Mielenosoituksia ei tapahtunut vain maan suurissa keskuksissa kuten Bukarestissa ja länsiosassa maata vaan myös tähän saakka maan rauhallisen koillisosan kaupungeissa Iasissa tai Bacaussa. Siellä heijastuu suuttumus Moldovan alueen äitipuolimaiseen kohteluun maan investoinneissa mutta myös vaikutusvaltaisten paikallisten edustajien väheksyntään pääkaupungin toimintaverkostoissa.

Toistaiseksi ei protestikulttuuri ole tähän mennessä löytänyt vakaata institutionaalista muotoa, vaan se on jäänyt hajanaiseksi liikkeeeksi, jolla on epämääräinen poliittinen toimintaidea. Kuitenkin vuonna 2016 ympäristön- ja kaupunkien kehittämisaktivistien ympärille syntynyt liitto ”Pelastetaan Romania” saavutti joulukuun 2016 parlamenttivaaleissa 9 % äänistä ja parlamentissa kolmanneksi suurimman puolueen aseman. Kuinka pitkälle siitä tulee tyytymättömyyden laillinen puhetorvi, jonne protestointi voisi kanavoitua, jää avoimeksi.

Voitelu elämäntapana Romaniassa
Romaniassa tavalliset kansalaiset osallistuvat korruptioon elääkseen ja tullakseen toimeen. He pitävät oikeutetusti itseään järjestelmän uhreina. Samanaikaisesti postkommunistiset kärkipoliitikot, liikemiehet, viranhaltijat ja jopa tuomarit osallistuvat järjestelmän toimintaan rikastuakseen, saadaksen valtaa ja kasvattaakseen omaisuuksiaan.

*******************
Korruptio on kaikkialla läsnä
Tagesspiegel-Berlin, 21.4.2017,
Silviu Miha: Kokemuksia Romaniasta – raportti ( käännös MH )

Korruptio on Romaniassa kaikkialla läsnä ja vaikeasti torjuttavissa, koska myös kärkipoliitikot ovat osa tätä rikollista järjestelmää

Ihmiset ovat kiinni korruptoituneessa elämäntavassa

Kun olin 12-vuotias minun piti mennä eräänä kylmänä päivänä kuumeen takia kotilääkärillemme. Minua vielä saattamassa ollut äitini opasti, että olisin jo kyllin vanha itse ojentamaan lääkärille kukkavihkon ja kirjekuoreen laitetun lahjusrahan. Tuolloin, vähän vallanvaihdon jälkeen vuonna 1989 reagoin äitini pyyntöön kieltävästi. Asiaa käsittämättä ja närkästyneenä kieltäydyin koskemasta kirjekuoreen. Äitini täytyi ojentaa sitten kirjekuori lääkärille. Tänään Romania on EU -jäsenmaa, jossa massiivinen korruptio vallitsee yhä.

Alex, eräs entinen koulutoverini, aloitti anestesia- ja tapaturma-alan erikoislääkärinä eräällä maineikkaalla klinikalla Bukarestissa. Kuten kaikissa romanialaisissa sairaaloissa, sielläkin vallitsi lahjusjärjestelmä. Vasta-aloittaneena ansaitsi Alex kuukaudessa hädin tuskin 200 euroa. ”Mikä loukkaus, se tuskin riitti lämmitykseen ja sähköön” sanoo hän vielä tänäänkin närkästyneenä. Juuri siksi hänkin osallistui systeemiin, tosin tietyllä selvällä periaatteella. Alex avasi saamansa lahjuskuoret vasta potilaan poistuttua huoneesta. Kaikki kollegat eivät noudattaneet tuota minimaalista kohteliaisuuden sääntöä. 24-tuntisen työvuoronsa loputtua Alexin oli usein todettava, että kaikista kuorista löytyi yhteensä vain 20 euroa. ”Koskaan en sillä rikastunut”, sanoo hän. Kuusi vuotta sitten hän muutti töihin Hampuriin Saksaan.

Euroopan Unioni kritisoi ja painostaa jatkuvasti
Romaniassa korruptio on länä kaikkialla eikä sitä vastaan voida taistella niin tehokkaasti, kuin maan liittyessä Euroopan Unioniin, urbaani ja liberaali keskiluokka kymmenen vuotta sitten toivoi. Vaikeus on siinä, että myös maan kärkipoliitikot ovat osa korruptiojärjestelmää ja näkevät virkansa mahdollisuutena omalle rikastumiselleen. Siitä esimerkkinä on entisen sosiaalidemokraattisen pääministerin Adrian Nastasen tapaus. Hänet tuomittiin virkakautensa jälkeen korruptiosta kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Vuoden 2004 vaalikampanjan aikana, kun hän oli vielä pääministeri, hän järjestytti valtiollisen rakennusviraston nimissä suuren konferenssin. Valtavan suuret osanottomaksut, jotka kaikki osallistuneet rakennusyritykset joutuivat maksamaan saadakseen jatkossa julkisia rakennussopimuksia, virtasivat Sosiaalidemokraattien vaalikampanjakassan tileille

Pelätty DNA ja sen suurkorruption vastaisen taistelun erikoissyyttäjä, ovat viime vuosina panneet syytteeseen entisiä ja virassa olevia ministereitä, kansanedustajia ja pormestareita, liikemiehiä, ministeriöiden virkamiehiä sekä tuomareita. Usein he ovat myös saaneet tuomiot. EU-komissio painostaa myös säännöllisesti korruption torjuntaan kaikilla hallinnon aloilla – lähtien sisäministeriöstä kaupunkien raatihuoneita myöten. Brüssel kantaa oikeutetusti huolta, koska EU-rahaa valuu myös noille korruptiokanaville. Useat nuoret romanialaiset menettävät kärsivällisyytensä ja muuttavat pois maasta. He myös osoittavat mieltään säännöllisesti poliittista järjestelmää kohtaan, jonka he eivät tunne enää edustavan itseään.

Myös kirkko sekaantuu korruptioon

Kaksi ”Romania Libera” -lehden reportteria halusi vuonna 2009 osoittaa, että Romaniassa jokainen romanialainen on ostettavissa. He ottivat yhteyttä Constantan ortodoksi-arkkipiispaan ja selittivät haluavansa papin paikkaa mutta heiltä valitettavasti puuttui korkeakoulun teologian loppututkinto. ”Hänen pyhä korkeutensa” isä Theodosie tarjosi sopimusta: 3000 eurolla voisi saada diplomin ja paikan kyläpappina. Hohdokkaampi asema maksaisi tietysti enemmän, totesi arkkipiispa, tietämättä, että puhe tuli nauhalle.
Tähän päivään mennessä ei tässä korruptiotoimessa ole tapahtunut mitään. Teodosie on yhä virassaan huolimatta muutamasta epämiellyttävästa DNA -tutkimusvierailusta ja imartelevasta pilkkanimestään ”Spagoveanu”, mikä merkitsee ”voitelijaa”. Ortodoksikirkko nauttii siitä huolimatta väestön luottamusta kuten ennenkin.

Romanialaiset näkevät itsensä korruption uhreina

Mielipidekyselyissä useimmat romanialaiset näkevät itsensä korruption uhreina. He syyttävät korruptiosta poliitikkoja, byrokraatteja ja liikemiehiä ja toivovat että EU muuttaisi tilanteeen. Kuitenkaan korruptiojärjestelmä ei olisi mahdollinen ilman yhteskunnan laajaa hyväksyntää
ja osallistumista. Sen ohella vähemmän toimivia ovat moraalin ja laillisuuden kategoriat, kuten syyllisyys, laillisuus ja rikollisuus, joiden kautta voisi ymmärtää tätä romanialaista sosiologista ja taloudellista ilmiötä. Romanialaiset elävät yhä perinteisen köyhässä yhteiskunnassa, jossa valtio on ilmeisen heikko ja talous kroonisesti alirahoitettu ja jossa kansalaisilla ei ole mitään perustetta luottaa yhteiskunnan institutonaalisiin mekanismeihin. Niiden sijalle on syntynyt samansuuntaisia mekanismeja ja verkostoja, jotka täyttävät ihmisten tarpeita tarjoten vaihtoehdon toimimattomille virallisille kanaville. Korruptio on ongelmien ratkaisu kaikilla vyöhykkeillä, joilla valtio on jo ajat sitten antanut periksi. Näiden ihmisten kritisoiminen ilman, että vahvistetaan hyvinvointiyhteiskuntaa, on hyödytöntä.

 

 

Tässä syitä ja taustoja Romanian massaprotesteille

https://www.nzz.ch/international/aktuelle-themen/rumaenien-was-steckt-hinter-den-anhaltenden-massenprotesten-ld.144013

 


ROMANIASSA KUOHUU

Demokraatti.fi

ULKOMAAT14.02.2017 

Mielenosoitukset ovat syösseet Romanian valtataisteluun, jossa demarivetoinen hallitus ottaa mittaa kansallisliberaalista presidentistä. Mutta keitä nämä korruptiossa ryvettyneet sosialidemokraatit oikein ovat ja mitä poliittiselta linjaltaan?

Tätä pohtii Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa ”Romania tienristeyksessä” Katalin Miklóssy, joka on Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän johtaa Jean Monnet -ohjelmaa, joka tutkii EU:n itäisten jäsenmaiden kehitystä.

Sadattuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Bukarestin ja Romanian suurimpien kaupunkien kaduilla yli viikon ajan. Heidät sai liikkeelle demarivoittoisen hallituksen kiireellisenä ajama asetus, jonka myötä esimerkiksi virka-aseman väärinkäyttö ei olisi enää rikoslain alainen teko, jos aiheutettu haitta ei ylitä 200 000 leitä (noin 44 200 euroa).

Valkokaulusrikolliset pääsisivät siis kuin koira veräjästä, jos varastavat kohtuudella, Miklóssy kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että korruptio on ollut jo presidentti Nicolae Ceausescun ajoista lähtien todellinen ongelma, vaikka viime vuosina Romania onkin saanut paljon myönteistä kansainvälistä huomiota korruptionvastaisen taistelun tehokkuudesta.

Valkokaulusrikolliset pääsisivät kuin koira veräjästä.

Miklóssy arvioi, että ihmisten sietokyvyn ylittämisestä todistaa kansallisliberaalipuolueen (PNL) Klaus Iohanniksen valinta presidentiksi 2014.

Hänen vaaliohjelmansa kiteytyi yhteen ainoaan agendaan eli korruptionvastaiseen taisteluun. Presidentti onkin ottanut voimakkaasti kantaa mielenosoittajien puolesta vaatien hallituksen asetuksen peruuttamista.

Kiireellisen asetuksen takana on sosialidemokraattien PSD-puolueen syvälle juurtunut korruptiovyyhti. Puoluejohtaja Liviu Dragnea sai kahden vuoden ehdollisen vankilatuomion vuonna 2014 tekemästään vaalivilpistä.

Edellinen demaripääministeri, korruptiosta ja rahanpesusta syytetty Victor Ponta joutui eroamaan marraskuussa 2015, kun vihaiset ihmiset marssivat kaduille Bukarestissa tapahtuneen discopalon takia. Vallasta hänet ajoi lopulta presidentti, joka asetti asiantuntijahallituksen marraskuun 2016 vaaleihin asti.

PSD voitti nuo vaalit selvällä enemmistöllä saaden peräti 46 prosenttia annetuista äänistä. Miklóssyn mukaan ongelmaksi muodostui, kenestä pääministeri, kun Romanian lakien mukaan tuomittu henkilö ei voi toimia valtion huippuviroissa.

Syntyi kiire väljentää rikoslakia. Nykyistä pääministeriä Sorin Grindeanua on pidetty puoluejohtajan marionettina, kunnes Dragnea ottaisi paikan lakimuutoksen myötä.

Kiistellystä asetuksesta on nyt luovuttu, mutta valtataistelu presidentin ja sosialidemokraattien välillä kärjistyy yhä.

Katalin Miklóssyn mukaan voidaan ihmetellä, keitä nämä Romanian sosialidemokraatit oikein ovat.

Valtiososialismin romahduksen jälkeen entisten kansandemokratioiden kommunistipuolueet ottivat käyttöön lännen silmissä ”salonkikelpoisemmat” nimekkeet – ilman demokraattisen sosialismin tai sosialidemokratian sisäistettyä aatetaustaa.

Putinistinen malli on monelle vastustamaton kiusaus.

Hän vertaa itäisen Keski-Euroopan vasemmistovoimia: Ne eroavat toisistaan sen mukaan, minkä tyyppisestä kommunistisesta puolueesta ne ovat kasvaneet. Esimerkiksi Unkarissa sosialistit ovat melkeinpä uusliberalistinen puolue, kun taas Romanian demarit ovat jatkaneet sujuvasti Ceausescun-aikaista nationalistista ja länsikriittistä linjaa.

Nykyinen PSD on EU-kriittinen ja vahvasti populistinen puolue, joka lupauksillaan nojautuu pääasiassa köyhän maaseudun ja eläkeläisten kannatukseen.

PSD pyrkii Miklóssyn mukaan keskittämään valtaa heikentämällä oikeusvaltiota ja demokraattisia rakenteita.

Suuri kysymys muun muassa Romaniassa on, miten olla käyttämättä väärin määräenemmistön tuomaa valtaa.

Putinistinen malli on monelle vastustamaton kiusaus. Se tarjoaa reseptin, jossa demokratian ulkokuori säilyy (vapaat vaalit, media ja kansalaisjärjestöt, monipuoluejärjestelmä), mutta vallan menettämistä ei tarvitse pelätä, Katalin Miklóssy puntaroi.

 

 

Taistelu korruptiota vastaan Romaniassa 2017

Bukarest 30.1. - 1.2.2017 - Mihin menet oikeusvaltio!

 

Kymmenet tuhannet ihmiset protestoivat viikonloppuna Romaniassa. Romanian hallitus pitää kiinni kiistellyistä armahdus-suunnitelmista, huolimatta suurimmista mielenosoituksista kymmeniin vuosiin. Vankiloista päästettäisiin vapaaksi myös rikollisia poliitikoita.

 

Romaniassa kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri maata protestoi hallituksen korruptoituneiden poliitikkojen ja muiden rikollisten armahtamislakeja vastaan.Romanian parlamenttivaalit joulukuussa voitti jälkikommunistinen PSD-puolue, joka muodosti hallituksen. PSD:tä ja hallitusta lähellä oleva TV-kanava Antena 3, osaltaan mahdollisti postkommunistisen PSD-puolueen vaalivoiton manipuloimalla ja valehtelemalla romanialaisille. Nytkin pääministeri Grindeanu oli väittänyt Antena3:n välityksellä, että mielenosoittajia oli informoitu väärin hallituksen aikeista.

Hallituksen jäsenet näyttävät pääministeriä myöten olevan puoluejohtaja Liviu Dragnean marionetteja. Dragnea haluaa itse pääministeriksi, sitten kun selviäisi tämän armahduslain perusteella kahden vuoden vankilarangaistuksestaan

Suurin mielenosoitus kymmeniin vuosiin tapahtui pääkaupunki Bukarestissa, missä noin 20 000 ihmistä marssi oikeusministeriön edustalle. He huusivat iskulauseita kuten ”Herää, Romania!” tai ”Alas varkaat!” ”Eroa hallitus”

Transilvanian Clui-Napocassa lähti noin kymmenen tuhatta ihmistä kadulle. Myös Sibiussa ja Iasissa osallistui vastaaviin mielenilmaisuihin tuhansittain ihmisiä. Maanlaajuisesti on arvioitu osallistujamääräksi 90 000 ihmistä.

Sosiaalidemokraattien (PSD) pääministeri Sorin Grindeanun hallitus oli julkaissut keskiviikkona kaksi asetusta, joiden mukaan pienemmän kuin viiden vuoden tuomion saaneet rangaistusvangit tullaan vapauttamaan vankilasta. Hallitus halusi hyväksyttää nämä uudet asetukset parlamentissa ohi maan presidentin.

 

Yöllä 31.1. - 1.2.2017 hallitus kansan vastalauseista huolimatta teki sen, mitä pelättiin. Hallitus päätti rikoslain muuttamisesta yöllä yksinään, vaikka oli luvannut tuoda asian vielä parlamenttiin.

Jos (?) asetukset nyt on hyväksytty, siitä hyötyvät juuri ne noin 2500 vangittuna olevaa rikollista – heidän joukossaan poliitikkoja, jotka istuvat tuomioitaan vankilassa korruptiorikosten vuoksi.

Vuonna 2014 Romanian presidentiksi valittu Klaus Iohannis suunnittelee vastatoimia. Hän oli luvannut astuessaan virkaansa poistaa korruption tästä EU:n köyhimmästä maasta viisivuotisen toimikautensa aikana.

 

AFP, ADZ ym

 

Tässä tilanteessa hallituksen toiminta huipentuu oikeusministerin toimintana, kun salaisessa suljetussa istunnossa yöllä 31.1.-1.2. hyväksytään hänen muutosesityksensä

Grindeanun hallitus toi yöllä muutoksia rikoslakiin poikkeussäädöksin, odottamatta ylimmän tuomarineuvoston kantaa.

 

 

Uutisia Romaniasta 
(Lähde: ADZ, 23.09.2016)

1989-vallanvaihtoa tutkitaan

Vallankumous- ja Mineriade- tutkimusasiakirjat: Presidentti moittii viivästymistä. Valtakunnansyyttäjä haluaa edistyä asiassa nopeasti.
Presidentti Iohannis on ottanut vastaan ”21. Joulukuuta 1989 -yhdistyksen” lähetystön. Hän on sen johdosta moittinut Romanian oikeuslaitosta ”jättiviivästymistä”, mikä liittyy verisiin vuoden 1989 tapahtumiin sekä vuoden 1990 ”Mineriaadiin” (kaivosmiesten väkivalta Bukarestissa). Hän painottaa, että molemmissa tapauksissa nopea oikeuden ja totuuden julkistaminen ja esille tuominen ovat välttämättömiä.

Romaniankielinen termi „mineriadă” tarkoittaa presidentti Iliescun Bukarestiin junilla kuljetuttamien tuhansien kaivosmiesten joukkoa, joka teki kaupungissa peräkkäsiä väkivaltaisia interventioita. Yleisesti ottaen nämä väliintulot oli suunnattu poliittisia muutoksia ajavien ihmisten ja hallituksen vastustajien mielenosoituksia vastaan.Termiä on yleensä käytetty viittaamaan kaikkein väkivaltaisimpaan väliintuloon, mikä tapahtui Bukarestissa 13.-15. kesäkuuta vuonna 1990. Kaivosmiehille oli valheellisesti kerrottu, että heidät on kutsuttu torjumaan Romaniaa vastustavien „huligaanien” hyökkäyksiä. Tätä väliintuloa seurasi useita muita presidentti Iliescun presidenttikaudella tapahtuneita toimia.

Presidentti Klaus Iohannis kertoi eräässä lehdistötilaisuudessa olevansa vakuuttunut, että hänen toimikautensa aikana selvitettävien asioiden kiireysjärjestystä käsitellyt valtionsyyttäjä „tuo totuuden päivänvaloon” ja ottaa selville kaikki vastuussa olleet, mukaan lukien myös poliittiset tahot. 
Valtionsyyttäjä Augustin Lazăr julkisti vähän myöhemmin, että ”Mineriade” -tapausten ja ”Revolution” -näytelmän käsittelyt saatetaan päätökseen kaiken todennäköisyyden mukaan tulevana vuonna puolen vuoden kuluessa. Molempien tapausten käsittelyä on vuosikaudet siirretty eteenpäin ja sen vuoksi Romania on tuomittu toistuvasti rikkomuksista Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa. Tällä hetkellä hänen syyttäjänvirastonsa kaksi työryhmää työskentelee molempien oikeustapausten parissa, joissa syytteet ”Mineriade” -tapauksessa ovat edistyneet pidemmälle. Lazar täydentää kertomaansa vielä yleiseti tiedossa olevalla asialla, että Romanian kansa on vuosikausia odottanut oikeuden ja totuuden löytymistä näissä molemmissa tapauksissa.

 

Romanian parlamenttivaalit 2016 ja hallituksen muodostaminen 2017

Romaniassa pidetyn parlamenttivaalin 11.12.2016 voitti sosiaalidemokraattinen PSD-puolue, joka sai annetuista äänistä 45% Keskustaoikeistolainen PNL-puolue jäi selvästi sosiaalidemokraattien taakse saaden äänistä 20,04%, ja kolmanneksi selviytynyt PNL:n entinen liittolainen Pelastakaa Romania -liike eli USR jäi yhtä selvästi PNL:n taakse 8,83% äänimäärällä. PSD:n liittolainen ALDE sai äänistä 5.62% ja entisen presidentin Traian Basescun puolue 5,34%. Äänestysprosentti näissä parlamenttivaaleissa jäi kovin vähäiseksi eli 39,46% äänioikeutetuista, mikä osoittaa kansalaisten välinpitämätömyyttä ja minimaalista kiinnostusta Romanian poliittisiin ja yhteiskunnallisiin asiohin. Äänestystuloksen perusteella sitten valikoituivat edustajat 2-osaisen parlamentin senaattiin 137 ja edustajainhuoneeseen 334 jäsentä.

1. Parlamenttivaalien ennakointia syksyllä 2016

Pääministeri Dacian Ciloş suhtautuu skeptisesti ”suureen koalitioon”.

(Lähde: ADZ, 22.10.2016)

Jos hallitus muodostettaisiin ”Suurena koalitiona”, hän ei haluaisi sellaisen hallituksen johtoon eikä hallitukseen, jossa PSD olisi mukana.

Se mitä Romania nyt tarvitsee on ”hallitus, jolla on kristallinkirkas suunta, joko yhteen tai sitten toiseen suuntaan”. Hän ei halua olla sitoutuneena kompromisseihin perustuvaan Suureen Koalitioon, koska juuri nyt on äärimmäisen tärkeää, että ”jatketaan tiettyjä uudistuksia” ja ”vastataan ihmisten odotuksiin hallitukselta, joka perustana on kunniallisuus, läpinäkyvyys ja selvät kirkkaat päämäärät ja tavoitteet”

Presidentti Klaus Iohannis toivoo nopeaa hallituksen muodostamista.

(Lähde: ADZ, 22.10.2016)

(Lähes samanaikaisesti Brysselissä EU huippukokouksen yhteydessä) presidentti Iohannis, kysyttäessä vaaleista ja Suuresta koalitiosta: ”Vaalien jälkeen kaikki on aina toisin, kuin ennen vaaleja”. Iohannis itse toivoo nopeaa hallituksen muodostamista, jopa ”niin että se onnistuu heti ensi kerralla”.

Valtion päämies kehottaa puolueita ”puhtaisiin” henkilövalintoihin.

(Lähde: ADZ, 28.10.2016)

Presidentti Klaus Iohannis on keskustelun yhteydessä ”Adevărul” lehdessä

määrätietoisesti korostanut, ettei hän halua parlamenttivaalien jälkeen antaa hallituksen muodostajan tehtävää kenellekään rangaistuksen saaneelle poliitikolle. Lehdistölle antamassaan vastauksessa Iohannis toteaa, että oikeudessa ehdollisen rangaistuksen saaneelle sosiaalidemokraattien PSD -puoluejohtaja Liviu Dragnea´lle tehtävän antaminen olisi ”suorastaan käsittämätöntä”. Presidentti Johannis on antanut puolueille jo nyt (ennen vaaleja) tiedoksi vähimmäisvaatimuksensa, jotta niillä olisi aikaa henkilövalinnoissaan päätyä ”vakavahenkisiin. puhtaisiin ja kyvykkäisiin ihmisiin”.

 

2. Bukarest, 6.1.2017 Romanian uusi hallitus nimitetty (Lähde:www.siebenbuerger.de/zeitung/artikel/rumaenien/)

 

Keskiviikoiltana, 4. Tammikuuta 2017 vannoi ROMANIAN uuden pääministerin, Sorin Grindeanun (PSD) hallitus maan presidentin Klaus Johanniksen läsnäollessa Cotrocenin palatsissa Bukarestissa valansa. Muutama tunti tätä ennen oli parlamentti vahvistanut hallituksen, jonka muodostavat Sosiaalidemokraattisen puolueen (PSD) ja liberaalisen sirpalepuolueen (ALDE) koalitio. Parlamentin pikaäänestyksessä annettiin 295 jaa -ääntä hallituksen puolesta ja 133 ei ääntä sitä vastaan. Puolesta äänestivät koalitioryhmien lisäksi myös Unkarilaisten liitto UDMR ja parlamentin vähemmistöjen ryhmä.

 

Huolimatta selvästä enemmistöstä parlamenttivaalien tuloksessa 10. joulukuuta 2016 tuli hallituksen muodostamisesta odotettua vaikeampi. 43-vuotias Sorin Grindeanu oli Sosiaalidemokraattien toinen ehdokas pääministerin tehtävään sen jälkeen kun maan presidentti Klaus Johannis oli torjunut ensimmäisen ehdokkaan Sevil Shhaidehin ”syvällisen harkinnan jälkeen ”, ilmoittamatta tosin hylkäyksen syitä. PSD:n puoluejohtaja Liviu Dragnea, oli uhannut presidentti Johannista virkasyytteellä, mikäli tämä ei hyväksyisi hänen ehdokastaan, mutta esitteli lopulta uutena korvaavana ehdokkaana poliittisesti suhteellisen tuntemattoman Timisoaran piirikuntajohtajan. Tarkkailijat näkevät eduksi Grindeanulle, ettei tämä ole sekaantunut korruptioskadaaleihin. Hän teki kuitenkin selväksi, että asettuisi Liviu Dragnean alaiseksi. Tämä kävi ilmi, kun Dragnea varmisti itselleen edustajakamarin puheenjohtajan paikan hallitusohjelman esittelyyn Grindeanun sijasta eräässä lehdistötilaisuudessa, jossa Grindeanu vain toimi hänen avustajanaan. Liviu Dragnean luottohenkilönä pidettyä Sevil Shhaidehia pitävät kriitikot PSD ”lampaana” puoluejohtajalle, jonka oli luovuttava ehdokkuudestaan pääministeriteriksi lainvoimaisen rikostuomionsa vuoksi. PSD julisti haluavansa muuttaa esteenä olevaa lakia niin, että ennemmmin tai myöhemmin Dragneasta vielä tulisi pääministerikelpoinen. Poliittiset tarkkailijat perustelevat Shhaidehin tapausta turvallisuusriskinä, koska hänen Syyriassa syntynyt Romanian kansalaisuuden saanut toinen aviomiehensä on myötämielinen Venäjää ja Irania lähellä olevaa Bashar al-Assadin hallitusta kohtaan. Sevil Shhaideh, joka on muslimi ja kuuluu turkkilaiseen vähemmistöön, olisi ollut Romanian ensimmäinen naispääministeri. Hänen nimittämiseensä pääministeriehdokkaaksi PSD:n taholta sisältyy myös hiukan ironiaa, sillä julistihan puolue vaalikampanjassaan painokkaasti nationalistisia argumentteja. Kriitikon sanojen mukaan tämä shakkisiirto oli poliittinen farssi. ”Romanialaiset sosiaalidemokraatit pitävät omaa maataan ja äänestäjiään pilkkanaan.”

Grindeanun hallitukseen nousee jälleen laskelmoidusti varapääministeriksi Shhaideh, joka tulee johtamaan kehittämisen, hallinnon ja EU-asioiden megaministeriötä. Vuonna 2015 oli tämä kokenut 52-vuotias Constantsan hallintonainen ollut viisi kuukautta kehitysministeriön johtajana. Toinen varapääministeri ja ympäristöministeri on ALDE:een kuuluva Daniel Constantin. Uudessa mammuttihallituksessa menee 23 yhteensä 27:stä ministerinpaikasta PSD:lle ja 4 paikkaa koalitiopartneri ALDE:lle.

Valatilaisuuden yhteydessä maan presidentti Klaus Johannis ei voinut olla muistuttamatta uutta hallitusta ”monenkirjavien vaalilupausten” noudattamisesta. Ironisesti hän lisäsi haluavansa kokea jonain päivänä, kuinka voidaan samanaikaisesti korottaa palkkoja ja alentaa verotusta sekä sen ohessa pitää budjettivaje 3 % alapuolella.

Ulkopuolisen näkemyksen mukaan kuvataan Bukarestin uutta hallitusta seuraavasti: ”Romanialaiset sosiaalidemokraatit nimesivät ilmiselvästi yhdenmiehen hallituksen: Enemmistö maan 27 uudesta ministeristä on täysin tuntemattomia ja näyttävät yhden ainoan henkilön nimeämiltä sijaisilta. Jos haluaa nähdä tässä jotain positiivista, voi vai toivoa, että poliitikkojen nuorempi sukupolvi saisi tilaisuuden tarttua olemassa oleviin mahdollisuuksiin.


 


 

 

 


 

 

©2017 suomi-romania -seura ry - suntuubi.com