Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tietoja seurasta

Seura perustettiin v. 1951.Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 

Toiminta-alue kattaa koko Suomen. Jäseniä on nykyään n.130.

Seura järjestää erilaisia Romaniaan liittyviä tapahtumia kuten

esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä retkiä ja tapaamisia.

Romanian kulttuuriin voit lisäksi tutustua myös Suomessa,

esimerkiksi konserteissa ja taidenäyttelyissä.

Viesti -Veşti on seuran lehti, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Tiedotamme ajankohtaisista tapahtumista jäsenillemme

lehden lisäksi jäsenkirjeillä, sähköpostitse, www-kotisivuilla

ja Facebook sivuilla.

Seuran vuoden 2018 hallitukseen kuuluvat  puheenjohtaja
Jussi Tuovinen, varapuheenjohtajat Pentti Hannikainen ja Paavo Vähätiittosekä muut  jäsenet Mikko Heikkilä, Anssi Vuorinen, Matti Sippola ja Anca Sarau-Vuorinen    ja varajäseninä Timo Tamminen, Gloria Badarau-Heikkilä ja Sissi Juhola-Arjanko

 Seuran kunniapuheenjohtaja (kuvassa vasemmalla) on prof. Lauri Lindgren Turusta. 

SRS:n standaari N:o 1 luovutettiin seuran pitkäaikaiselle puheenjohtajalle (1980-2003),   kunniapuheenjohtaja, professori Lauri Lindgrenille 18.12.2011 Turussa. 

Suomi-Romania-Seuran historiaa 1951- 2016

Prologi

Suomalaisten ja romanialaisten kontakteista

Suomalaisten ja romanialaisten keskinäisten suhteitten voidaan katsoa alkaneen jo 1600 -

luvulla. Suomen ja Romanian diplomaattisuhteiden alku ajoittuu vuoteen 1920, joten suhteiden

100-vuotisjuhlia pääsemme viettämään neljän vuoden kuluttua vuonna 2020.

Kulttuurivaihtoa maittemme välillä tapahtui jo 1930-40 luvuilla lähetystöjen, etenkin

Romanian Helsingin lähetystön toimiessa aloitteentekijänä asiassa.

(aiheesta ovat kirjoittaneet prof. Lauri Lindgren / Romania sydämessäni teos 2000 ja

romaniaksi prof.Silviu Milou / mm. Istoria Finlandei 2011)

Suomalais-romanialainen yhdistys

Suorana jatkona 1930 luvulla alkaneelle kehitykselle oli Suomalais-romanialaisen yhdistyksen

perustaminen (sotien 1939-1944 aikana) vuonna 1943 (rek. 18.3.1943) Aloite perustamisesta

tuli Romanian Helsingin lähetystöltä. Yhdistys perustettiin ”huolehtimaan näiden maiden

välisestä kulttuurivuorovaikutuksesta”. Toiminnan tarkoituksena oli ”kehittää ja syventää

Suomen ja Romanian kansojen välistä ystävyyttä ja ymmärtämystä sekä edistää sivistyksellistä

vuorovaikutusta”. Sitä varten yhdistyksen oli määrä järjestää kokous- ja esitelmä- sekä

juhlatilaisuuksia ja näin myös tapahtui.

Yhdistyksen hallitukseen kuului arvovaltaisia tuon ajan kulttuurivaikuttajia, taiteiden tieteiden,

ja diplomatian sekä median, juridiikan ja hallinnon edustajia.

Yhdistyksen puheenjohtaja oli Eero Rydman. Hän oli koulutukseltaan lakitieteen lisensiaatti

toimien mm.Kansaneläkelaitoksen ensimmäisenä pääjohtajana 1937-1944 ja Helsingin

kaupunginjohtajana vuosina 1944-1956. Muita tunnettuja nimiä seurassa olivat mm. Rolf

Nevanlinna, Oiva Soini, Olof Enckell, Kaarlo Hillilä, Arno Tuurna, Oskari Mantere, Arvi

Kivimaa ja Eino Kalima.

Vastaavasti myös Romaniassa perustettiin helmikuussa 1943 romanialais-suomalainen

yhdistys: Asociaţia Româno-Finlandeă.

Suomalais-romanialaisen yhdistyksen toiminta näyttää loppuneen viimeistään kesällä 1944.

Sitä ei lakkautettu rauhansopimuksen nojalla, kuten Suomessa monelle muulle

yleishyödylliselle yhdistykselle sodan jälkeen kävi vaan se poistettiin yhdistysrekisteristä

huomaamattomasti mutta jostain syystä vasta vuonna 1991. (lähde: Erkki Salo 2013 /

Kulttuurikomennus; Suomalais-romanialainen yhdistys 1943-1944)

Sodanjälkeiset uudet tuulet ja ystävyysseurat

Toisen maailmansodan päättyminen ja Euroopan uusjako aiheuttivat suuria muutoksia myös

Suomen kulttuurielämään. Äärivasemmiston vaatimuksesta loppui tai lopetettiin useiden

järjestöjen ja yhdistysten toiminta ja tilalle perustettiin uusia poliittiseen tilanteeseen paremmin

soveltuviksi uskottuja järjestöjä. Ajauduttiin äärimmäisyyksistä toisiin eikä takinkääntäjistä

ollut pulaa. Vähin erin Suomeen syntyi suomettumisilmiö, jolloin monet suoraselkäisinä

pidetyt henkilötkin aloittivat syvän kumartelunsa kohti itää.

Näissä olosuhteissa synnytettiin useita uusia ystävyysseuroja, joiden tarkoituksena oli

suhteiden luominen Itä-Euroopan sosialistikulttuureihin rautaesiripun toiselle puolelle.

Ensimmäisiä uuden mallin ystävyysseuroja oli Suomi-Romania-seura, jonka säännöissä

pääpaino oli toki sama kuin edeltäjälläänkin, eli kansojen välinen ystävyys- ja kulttuuri. Tästä

seikasta kunnian ansaitsevat, silloisista olosuhteista riippumatta, seuraa perustamassa olleet

suomalaiset kulttuurin ystävät.

Vaikka seuran taloudelliset toimintaedellytykset lienevätkin alkuvaiheessa olleet niukat, satsasi

Suomen valtio sittemmin uusien ystävyysseurojen toiminnan tukemiseen huomattavia summia

varoja.

Olennaista osaa näiden uusien seurojen toiminnassa alkuvuosien jälkeen näyttelivät valtioiden

väliset kulttuurivaihtosopimukset. Kulttuurivaihtosopimuksissa, joiden laatimiseen seurojen

edustajat osallistuivat, todettiin yhteiset periaatteet delegaatioiden ja materiaalin vaihdon

suhteen, mikä tarkoitti käytännössä näyttelyiden, media-aineiston sekä levytysten ja

nauhoitusten molemminpuolista vaihtoa, ihmisten liikkuvuuden lisäämistä vaihto-

opiskelijoiden, ammatillisten delegaatioiden sekä turistien muodossa. Sosialistimaiden

ulkopolitiikka hyödynsi näin kulttuuria, pyrkiessään muokkaamaan länsimaiden kansalaisten

mielikuvia sosialistisesta maailmasta myönteisemmiksi.

Suomen näkökulmasta kulttuurivaihto kuitenkin mahdollisti korkeatasoisten taiteilijoiden

saamista esiintymään Suomessa.

Kulttuurivaihdon kautta monet löysivät myös ulkomaisia ystäviä. Myös Romania,

Neuvostoliiton tapaan, pyrki kätkemään vaihtotoiminnan poliittiset ulottuvuudet. Jos

molemminpuolinen ymmärrys vaihtojen seurauksena lisääntyikin, niin sosialistisen

järjestelmän paremmuutta kulttuurivaihto ei kuitenkaan voinut todistaa.

Suomalaisten kulttuurivaihtoon osallistuneitten ihmisten kohdalla alkuvaiheessakin lienee ollut

niin, että henkilökohtaiset vaikuttimet olivat ensisijaisia motiiveja osallistua kulttuurivaihtoon

kuin usko kohdemaan järjestelmän ylivertaisuuteen, saati sen toimivuuteen Suomessa. (Lähde:

Mikkonen Simo, Jyväskylän YO, 2011),

 

Suomi-Romania-seuran perustaminen

Uusia yhteyksiä luodaan

Suomi-Romania-seura perustettiin maaliskuussa vuonna 1951. Uuden ystävyysseuran

perustamista kuvailtiin seuran 30-vuotisjuhlien aikaan vuonna 1981 jäsenlehden Viesti-Veşti

juhlanumerossa seuraavasti:

Maaliskuun 30. päivänä v. 1951 kokoontui Elannon kahvilassa viitisenkymmentä

helsinkiläistä. He perustivat Suomi-Romania seuran. Vain runsaat viisi vuotta oli kulunut

toisen maailmansodan päättymisestä. Alettiin hakea uusia yhteyksiä kansojen kesken.

Ensimmäiset suomalaiset vierailivat Romaniassa jo 1940-luvun loppuvuosina. He toivat

tullessaan tietoa ystävällisestä kansasta ja kauniista maasta. Ay-liike- ja työläisurheiluliike

toteuttivat valtuuskuntien vaihtoja ja taiteilijaryhmien vierailuja. Samoin poliittisella tasolla

aikaansaatiin maittemme demokraattisten järjestöjen kesken ensimmäisiä yhteyksiä. Mm.

varatuomari Risto Hölttä oli osallistunut 1950 rauhankongressiin Bukarestissa ja rva Elli

Kahila yleisurheilun Balkanin kisoihin. Näistä ensimmäisistä tapaamisista innostuneet ihmiset

päättivät perustaa Suomi-Romania seuran. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi tuli

varatuomari Risto Hölttä. Yhdistysrekisteriin hänen lisäkseen merkittiin hallituksen jäsenet

säveltäjä Erik Aaltonen varapuheenjohtaja, FM Kaisu Salonen, toimitsija Elina Hämäläinen,

rouva Elli Kahila, toimitussihteeri Kerttu Murto, FM Heikki Kuusinen ja DI Reijo Talvitie sekä

varajäsenet levyseppä Oskar Nyberg, ja LL Toivo Pihkonen. Yhdistyksen sihteeriksi merkittiin

toimittaja Aleksander Borodavkin. Viisikymmentäluvulla seuran jäsenmäärä kasvoi

huomattavasti, kun vuonna 1953 maailman nuorison festivaaleille Bukarestissa osallistuneita

nuoria liittyi seuraan sadoittain.” (Lähde: Viesti-Veşti -lehti/ Seppo Siren ja Romania

sydämessäni / Marjo Cosma toim.)

Neuvostoliitto taustavaikuttajana

Edellä olevassa lainauksessa mainitut ”Kommunistinen 3.Maailman nuorison ja ylioppilaiden

maailmankonferenssi” ja sitä seurannut ”4. Maailman nuorison festivaali” olivat 1953

kansainväliset sosialistinuorten suurtapahtumat, joita organisoivat lähellä Neuvostoliittoa olleet

”Demokraattisen nuorison maailmanliitto” (the World Federation of Democratic Youth) ja

opiskelijajärjestö ”International Union of Students”. Festivaalin päätavoitteena oli

kommunistisen propagandan levittäminen maailmanlaajuisesti .(Lähde: mm.Internet -

Wikipedia)

Sodan jälkeisen ”poliittisen linjan muutoksen myötä jäsenistökin vaihtui kokonaan

(edeltäjäänsä verrattuna). Uuden seuran perustajajäseniin ei kuulunut ainuttakaan entisen

SRY:n hallituksen jäsentä tai toimihenkilöä. Heistä kukaan ei myöskään esiinny SRS:n

jäsenluettelossa 1953, jossa jäseniä oli jo 240. Tältä osin katkos edeltäjään oli täydellinen.”

(Lähde: Erkki Salo: Kulttuurikomennus 2013)

Risto Höltän puheenjohtajakausi 1951-1956

Risto Hölttä seuran ensimmäisenä puheenjohtajana johti seuraa vuosina 1951-1956.

Varatuomari Höltällä oli maineensa. Hän oli työskennellyt sotien jälkeen liikkuvan poliisin

tarkastajana 1945-1948 sekä punaisen Valpon eli valtiollisen poliisin apulaispäällikkönä 1948.

Valpon puhdistuksen jälkeen hän toimi asianajajana 1949-1956 siirtyen johtamaan vuosina

1956-1966 Kemin kaupunkia, joka tuolloin kantoi vielä yleisesti punaisen Kemin nimeä.

Kuopion läänin maaherran tehtävät hän otti vastaan vuonna 1966 SKDL:n,

kansandemokraattien mandaatilla, jääden eläkkeelle vuonna 1978 (Lähde:Wikipedia ja Savon

Sanomat 3.12.2009, pääkirjoitus) Suomi-Romania seura näyttää siis alkuvaiheissaan olleen

”oman aikansa lapsi”. Tämä merkitsi sitä, että seura oli sidoksissa Romanian Helsingin

lähetystöön ja osin jopa riippuvuussuhteessa. Seuran monijäsenisen hallituksen kokoonpano

yritettiin saada näyttämään poliittisesti parlamentaariselta, ainakin näennäisesti, valitsemalla

siihen edustajat kaikista poliittisista puolueista. Höltän siirtyessä Kemin kaupunginjohtajaksi,

uudeksi SRS:n puheenjohtajaksi ja suunnan näyttäjäksi valittiin sitten kulttuuripersoona Vilho

Siivola, joka oli arvostettu näyttelijä ja teatteriohjaaja.

Vilho Siivolan puheenjohtajakausi 1956- 1980

Vilho Siivolan myötä seura sai uuden voimakkaan kulttuuripitoisen sävyn toimintaansa. Siivola

toimi seuran johdossa peräti 24 vuotta 1956-1980. Hänen aikanaan seura loi laajan verkoston

suomalaisiin ja romanialaisiin kulttuuri-ihmisiin. Vaikka Vilho Siivolan testamentiksikin

mainitut arvoitukselliset sanat luopuessaan tehtävästään ja niiden merkitys ehkä jäävätkin

seuran tämän päivän jäsenille tulkitsematta, otan ne silti mukaan tähän esitykseen: Muutama

sana ystävyydestä” sanoi Siivola ja jatkoi ”Ystävä ystävän pettää, vihollinen ei milloinkaan.

Vanha vaimo, vanha koira ja paljon rahaa. Viisi ystävää, viisikymmentä vihollista.” - Mitä

mahtoikaan teatterineuvos tarkoittaa? Olisiko ollut seurassa jotain ongelmia taustalla, vaikka

ystävyysseurassa toimittiinkin? Mahtoiko seuran ilmapiirin avoimuudessa olla jotain

toivomisen varaa vai oliko seuran taloudessa selvittämättömiä kysymyksiä?

Toiminnanjohtajat vuosina 1951-2000

Suomi-Romania-seuran palkattuna toiminnanjohtajina toimivat vuosina 1951-1952 Alexander

Borodavkin, 1952-1966 Paavo Kivikoski ja sitten1966-1980 yli 14 vuotta Seppo Siren, jonka

toimikausi 1970-luvulla oli vilkasta kulttuurinvaihdon aikaa. Sille oli luonut pohjan

ensimmäinen vuonna 1968 solmittu Suomen ja Romanian kulttuurivaihtosopimus. Näiden

sopimusten puitteissa tapahtuvaa kulttuurivaihtoa seura toteutetti sitten varsinkin 1970 ja 1980-

luvuilla.

Viimeisenä seuran toiminnanjohtajana toimi Marjo Cosma, joka aloitti syksyllä 1980 ensin

sihteerinä, jatkaen sitten toiminnanjohtajana edeltäjänsä jälkeen aina vuoteen 2000 saakka.

Mainittakoon, että Marjo Cosma toimitti vuonna 2000 toiminnanjohtajakautensa päätteeksi

yhteistyössä Eduskunnan Romania-ystävyysryhmän kanssa kirjasen nimeltään: Romania

sydämessäni - Suomen ja Romanian diplomaattisuhteita 80 vuotta. Lyhyessä Suomi-

Romania-seuran historiaa käsittelevässä kirjoituksessaan hän toteaa seuraavasti: ”Viimeiset

kymmenen vuotta Romania-seura on toiminut monessa välittäjänä ja konsulttina; se on ollut

pienimuotoinen romanialainen kulttuurikeskus” ja ”Suomi-Romania Seura täyttää 50

vuotta 2001. Se on tehnyt pitkän päivätyön, myös poliittisesti vaikeina, lähes mahdottomina

aikoina, mutta sitä on aina kannustanut ystävyys romanialaisiin, Romanian maahan ja

luontoon, taiteisiin ja kauniiseen kieleen”

Lauri Lindgrenin puheenjohtajakausi 1980-2002

Vuosi 1980 oli merkittävä käännekohta Suomi-Romania seuran historiassa, kun uudeksi

puheenjohtajaksi valittiin Turun yliopiston romaanisten kielten professori, seuran nykyinen

kunniapuheenjohtaja Lauri Lindgren. Uusi puheenjohtaja loi monipuolisella toiminnallaan

seuralle akateemisia suhteita sekä Suomesta että Romaniasta. Lauri Lindgren toimi seuran

puheejohtajana myös pitkään 1980-2002.

Lauri Lindgren on suomalainen kielitieteilijä ja emeritusprofessori. Hänet nimitettiin vuonna

1973 romaanisen filologian professoriksi Turun yliopistoon. Hän oli hoitanut professuuria

vuodesta 1965 lähtien Tauno Nurmelan toimiessa yliopiston hallinnossa. Professori Lindgren

toimi myös humanistisen tiedekunnan dekaanina kahteen otteeseen sekä Turun yliopiston

vararehtorina (1987-1993). Hänen tutkimuksensa sijoittuvat aluksi filologiseen traditioon,

mutta myöhemmin myös kontrastiiviseen ja soveltavaan kielitieteeseen. Hän jäi eläkkeelle

1996.

Itä-Euroopan vapautumisen seuraukset

Lauri Lindgrenin puheenjohtajakauden lopulla tapahtui sitten Neuvostoliiton hajoaminen ja sitä

myötä myös kommunismin ja sosialismin aatemaailman sortuminen Euroopassa. Tämä vaikutti

myös siihen, että kahdenvälisten kulttuurivaihtosopimusten aikakausi vähin erin loppui eikä

ystävyysseurojen valtiontuki enää ollut ystävyysseuroille itsestäänselvyys. Koska Itä-

Eurooppaan suuntautuneiden ystävyysseurojen valtiontuet pienenivät vähissä erin ja 2000 -

luvulle tultaessa loppuivat lähes kokonaan, joutui myös SRS muuttamaan radikaalisti

toimintaansa. Pitkäaikainen ja ansioitunut puheenjohtaja Lauri Lindgren luopui tehtävästään

2002. Seuran toimisto ja palkatun toiminnanjohtajan tehtävä lopetettiin vuoden 2003 tienoilla.

Tuosta alasajovaiheesta vaiheesta tarkan kuvan voinevat kertoa sen ajan ja vaiheen

vastuuhenkilöt. Seuraa ei sentään lopetettu, vaan vähäiseksi koettua toimintaa ylläpidettiin

toiminnanjohtajan jälkeen lähinnä puolipäiväisen sihteerin Seppo Koiviston vetämänä. Niinpä

Suomi-Romania -seurankin on pitänyt tulla toimeen lähes omillaan, kun kaikkien pienten

ystävyysseurojen valtionavut kutistuivat vähitellen melkein nollatasolle. Tänään on toimittava

vain harvojen aktiivisten vapaaehtoisten ihmisten varassa ja niukkojen taloudellisten

voimavarojen puitteissa. Viimeisten kahden vuosikymmenen ajan seuralla on toki ollut

toiminnassa mukana henkilöitä, jotka ovat aikaa ja vaivojaan säästämättä parhaan kykynsä

mukaan yrittäneet ylläpitää seuran toimintaa ja luoda samalla jotain uutta sekä vanhenevalle

mutta myös uudistuvalle jäsenistölleen.

Yhdistyksen toiminnan murrosvaiheen aika 2001 – 2007

Yhdistyksen toiminta prof. Lindgrenin jälkeen näyttää olleen melko päämäärätöntä ja sekavaa.

Vaikka hallitukset olivat edelleen monijäsenisiä, vastuunkantajia lienee ollut vain muutama.

Toimintasuunnitelmat ja -kertomukset tuolta, Lauri Lindgrenin pitkän ja ansiokkaan, yli 20-

vuotisen toimikauden jälkeiseltä ajalta 2002-2006 ovat suppeita ja sekavia. Taloudenhoito

sentään on kyetty hoitamaan vuosittain hyväksytysti muutamista asiakirjoista päätellen.

Asiakirjoja tuon murrosvaiheen alkuvuosien tienoilta olisikin syytä käydä arkistoissa

tarkemmin tutkimassa, ettei sen ajan tieto jäisi piiloon ja pelkästään kuulopuheiden ja

olettamusten sekä mahdollisten virhetulkintojen varaan. Seuran jäsenlehti pidettiin hengissä

mutta ilmestyi milloin sattui. Pyrkimys tuottaa lehteen hyvää ja asiapitoista sisältöä jäsenten

luettavaksi oli kuitenkin huomion arvoista. Seuralta puuttuivat toiminnan jatkuvuuden kannalta

tärkeät selkeästi asetetut toiminta-ajatus ja toiminnan päämäärät kokonaan. Seuran

puheenjohtajina tällä jaksolla toimivat Matti Koskelo vuosina 2003-2004, Eira Karjalainen

vuonna 2005 ja Juha Kajander vuosina 2006-2007.

Uutta suuntaa etsien 2008 – 2016

Käänne parempaan pantiin alulle vasta vuosina 2008-2016 uusien vaihtelevien

hallituskokonpanojen ja puheenjohtajavaihdosten myötä. Selvää muutosta seuran toimintaan

tarvittiin. Enää eivät seuran resurssit olleet vuosikausiin riittäneet kulttuurivaihtoon tai

taiteilijaryhmien vastavuoroisiin vierailuihin Suomen ja Romanian välillä. Niinpä viime

vuosina olemmekin keskittyneet lähinnä Romanian ja oman seuramme tunnetuksi tekemiseen

suomalaisille matkailumessuilla ja muissa vastaavissa tapahtumissa sekä kulttuuripainotteiseen

sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen tasokkaan jäsenlehtemme sekä Internetin ja sosiaalisen

median välityksellä. Puheenjohtajina tässä viime vuosien muutosvaiheessaovat toimineet

Paavo Vähätiitto 2008-2010, Mikko Heikkilä 2011-2014 ja Jussi Tuovinen vuodesta 2015

alkaen.

Vuosien 2008-2016 aikana tapahtunutta kehitystyötä

Käynnistettiin seuran toiminnan kokonaisselvitys 2008 ja tavoitteeksi asetettiin

toimintastrategian luominen, jota on tarkoitus päivittää viiden vuoden välein. Päivitys ajan

tasalle tapahtui vuonna 2016. Vuonna 2008 toteutettiin myös jäsenkysely seuran toiminnasta

kaikille jäsenille ja aloitettiin jäsenlehden kehittämistyö. Lehti ilmestyi 3 kertaa vuosina 2008-

09. Jäsenlehden kehitystyö jatkui ja 2010 alkoi lehden säännöllinen julkaiseminen 4 kertaa

vuodessa. Hallituksen kokouskäytäntöjä parannettiin mm.yhdenmukaistamalla kokouskutsut,

esityslistat ja pöytäkirjat Aloitettiin jälleen OPM:n (nyk. OKM) valtionavustusten

hakumenettely seuran talouden kohentamiseksi.

Hyväksyttiin vuonna seuralle ensimmäisen kerran toiminta-ajatus ja päämäärät täydentämään

seuran sääntöjä ja samalla selkeytettiin toiminnan suunnitelmallisuutta mm.

toimintasuunnitelmien, talousarvioiden, toimintakertomusten ja tilinpäätösasiakirjojen suhteen.

Laitettiin talous- ja pankkiasiat järjestykseen ja laadittiin seuran hallitusta varten ensimmäinen

talousohje vuonna 2010.

Seuran perinteisen kesäretkitoiminnan elvyttäminen pantiin alulle ja toteutettiin seuran

kesäretkiä Akaaseen 2014, Salon seudulle 2015 ja Pirkanmaalle 2016.

Luotiin seuralle uusi logo ja ensimmäinen moniväriesite 2010 sekä rakennettiin uudet www-

sivut, joiden kehittäminen jatkuu. Oma standaari palkitsemiskäyttöön hankittiin seuralle

vuonna 2011. Palkitsemisohje hyväsyttiin käyttöön 2016. Sosiaaliseen mediaan mentiin

mukaan 2013. Kevät- ja syyskokousten yhteyteen asetettiin tavoitteeksi jäsen- tai

yleisötapahtuman järjestäminen osallistumisaktiivisuuden kohottamiseksi. Päivitettiin seuran

säännöt, jotka hyväsyttiin PRH:ssa 2013.

Etsittiin ideoita erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien lisäämiseksi seuran toimintaan, ja

aloitettiin uutena toimintamuotona luentosarja Studia Danubia vuonna 2015. Seuran

toimintaan sisällytettiin jälleen myös osallistuminen taidenäyttelyihin 2015.

Toteutettiin 8.10.2016 Helsingissä kansainvälinen seminaari: Suomi ja Romania 2020 -luvun

Euroopassa.

Teksti: Mikko Heikkilä

Sisältö on koottu eri lähteistä: mm. SRS:n toimintakertomukset, pöytäkirjat ja muut lähteet, joihin on osin viitattu myös tekstin sisällä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

FIN – RO Juhlapäiviä   

TAMMIKUU

15.01                  Mihai Eminescu (* 15.1.1850), RO

24.01                  Romanian Unionin päivä  1859 (Ziua Unirii), RO

HELMIKUU

05.02                   J.L. Runebergin päivä FIN

14.02.                  Kv. ystävänpäivä

19.02                   Constantin Brancusi (* 19.2.1876), RO

28.02                   Kalevalan päiväFIN

MAALISKUU

01.03                   Martisor-Martenitsa RO, MD, BUL

08.03                   Kv. naisten päivä

09.03.                  Mikael Agricolan ja suomenkielen päivä FIN

HUHTIKUU

27.04                   Kansallinen veteraanipäivä, FIN

TOUKOKUU

01.05.                  Vapunpäivä (Ylioppilaiden ja suomalaisen työn päivä) FIN

09.05.                  Eurooppa-päivä

10.05.                  Äitienpäivä

12.05                     J.V.Snellmanin päivä ja suomalaisuuden päivä FIN

17.05                   Kaatuneitten muistopäivä, FIN

29.05.                  Sankarien päivä (Ziua Eroilor), RO

KESÄKUU

 04.06.                 Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä FIN

20.06.                  Suomen lipun päivä, Juhannus FIN

26.06                   Romanian lipun päivä (Ziua Tricolorului) RO

HEINÄKUU

06.07.                   Romanian kansallislaulun päivä (Ziua Imnului national) RO

29.07.                   Eino Leinon päivä, FIN

ELOKUU                                                                                                                     

19.08.                  George Enescu (* 19.8.1881), RO

27.08.                  Moldovan  itsenäisyyspäivä,  MD 

31.08.                  Limba Noastra  Romanian kielen päivä  RO, MD

SYYSKUU

LOKAKUU                    

10.10.                  Aleksis Kiven päivä FIN

24.10.                  YK:n päivä

25.10.                  Armeijan päivä (Ziua Armatei), RO

MARRASKUU

06.11.                  Ruotsalaisuuden päivä FIN

JOULUKUU

01.12.                  Romanian kansallispäiväpäivä, (1918) (Ziua Nationala) RO,  

06.12.                  Suomen itsenäisyyspäivä (6.12.1917) FIN

08.12                   Romanian perustuslain päivä (Ziua Constitutiei), RO             

                              

©2018 suomi-romania -seura ry - suntuubi.com